Tyttäreni huomasi toisen 8 kk:n ikäisistä vilkkaista uros-deguistamme liikkuvan tavallista hitaammin ja olevan ihmeen apea.
Hän seurasi degun käytöstä ja havaitsi, ettei se syö. Sen annettiin kuitenkin olla häkissään ja yritettiin tarjota herkkuja, kuten Johanneksen leipäpuun paloja.
Kahtena seuraavana päivänä yritimme (minä, äiti etenkin yritti!) syöttää degua pipetillä. Se otti pipetin suuhunsa, mutta näin jälkeenpäin ajatellen, se taisi sitä vaan purra...
Pipetissä oli mm.veteen sekoitettua pellettiä, joka oli ohutta. Jonnekin se ohut puuro syötettäessä katosi, mutta degu ei piristynyt. Mitään ulospäin näkyvää vauriota tai kosketusherkkyyttä ei degussa näkynyt, se vaan laihtui ja liikkuminen edelleenkin hidastui.
Toisena päivänä minä äitinä koin suurta hoivan ja velvollisuuden tunnetta pelastaa degu henkiin ja terveeksi. Yritin kaikkeni, mitä äiti vaan saattoi ja osasi.
Tein pikku degulle lämpimän pesän vanhaan villahattuun. Asetin hattuun myös hieman keinokarvaa. Hatun alle keksin laittaa hieman lämmitetyn kauratyynyn, jotta laihtunut Indi pysyisi lämpimänä. Se tuntuikin piristyvän ja viihtyvän pesässään ja nukkui paljon.
Kolmannen, tai jos lasketaan havainnointipäivä mukaan, niin neljäntenä päivänä klo 11.50 se hengitti myssyssä viimeisen kerran.
Se oli laihtunut ja voimaton, mutta sillä oli uskomattoman vahva sydän, joka olisi ilmeisesti ollut valmis pitkäänkin elämään.
Emme ymmärrä mikä Indille tuli, koska mitään ulkoisia merkkejä siinä ei ollut.
Jopa minä, äiti, joka en aiemmin ollut halunnut yhtään degua, surin ja vuodatin kyyneleitä pienen vipeltäjän vuoksi. Luulin, että voisin sen pelastaa, mutta taitoni, taitoni eivätkä voimani siihen riittäneet 😢
Tyttäreni kanssa rakennettiin pieni laatikko, jonne Indi laskettiin.
Tyttäreni kanssa rakennettiin pieni laatikko, jonne Indi laskettiin.
Tyttäreni hyvästeli suosikki-degunsa ja varusti laatikon piirtäen laatikon päälle kuvan ikävästään ja rakkaudestaan pikku Indianaan.
*20.5.2015 t.19.1.2016 . Indi eli vain 8 kuukautta. Ihmettelen, miten nuo pikku otukset ovat vieneet vastustelevan äidinkin sydämen. Äidilläkin on ikävä Indiä, sitä degua! <3
Voi ei, surullista kuultavaa :(.Olen seuraillut blogiasi jo hetken aikaa . Itselläni on myös deguja,ja oman lemmikin poismeno on aina hirveää. Ja Indi kuoli vielä noin nuorenakin.. :(
VastaaPoistaKiitos. Indin heikkeneminen oli meille todellinen yllätys ja hämmästys. Se oli näistä kahdesta nuoresta se joustavampi, sosiaalisempi ja tuli hyvin toimeen kahden kolmevuotiaan degumme kanssa. Emme millään halunneet uskoa että menetämme Indin. Pipettiruokintayrityksistä huolimatta Indi heikkeni ja jouduimme suureksi suruksemme jättämään sille hyvästit. :(
PoistaKirjoittelen blogiin silloin tällöin jotain, mutta nuo "vanhat" degut ovat jo niin tapoihinsa kangistuneet ja kerrottavia juttuja ei niistä enää niinkään tule. Mukavia ovat kuitenkin yhä, myös remupetteri Pips -tykkään! ;)
Mun tyttödegulla (4v) samanlaisia oireita, itsekkin koittanut ruokkia ja eilen söikin vielä, mutta nyt jo täysin voimaton.
VastaaPoistaHei. Indi lopetti syömisen ja heikkeni pikku hiljaa, sen kuolemalle ei näyttänyt olevan mitään syytä, ikääkin oli vasta n.8kk. Teidän tapauksessa minulle tulee heti mieleen meidän lähes 5vuotias Bamboo. Bamboo alkoi laihtua, yritti syödä ja söikin, mutta valikoiden. Lopulta se yritti syödä, mutta heitti ruoan pois. Se laihtui ja meni heikkoon kuntoon, veimme eläinlääkärille ja todettiin se takahampaiden olleen esteenä, eli taisivat olla liiaksi kasvaneet. Lääkäri punnitsi degun ja antoi rauhoitupiikin ja lähes perään virkistyspiikin. Siinä välissä hampaat tarkastettiin ja joitain lyhennettiin. Meni noin pari päivää ja Bamboo alkoi varovasti syömään.
VastaaPoistaTeillä tilanne on ilmeisesti jo aika huono, jos degu ei ole syönyt mitään moneen päivään. Olen ymmärtänyt, että degujen pitäisi syödä joka päivä, muutoin mm.ruoansulatus häiriintyy ja syöminen vaikeutuu... tästä tyttäreni tietäisi varmasti enemmän, minä vaan opin tässä ohessa. 5-vuotiaan Bamboon kohdalla lääkärikäynti auttoi, joten jos toivoa näyttäisi vielä olevan niin eläinlääkäriltä voisia kysyä. Toivotaan, että pieni tervehtyy, degunkin menetys on yllättävän rankkaa <3
Moi missä läytit Deguasi lääkärissä
PoistaMadre
PoistaHei. Jos degu on tarvinnut hoitoa niin olemme käyttäneet deguja yksityisellä lääkärillä Lahdessa ja Porvoossa. Esim. liiaksi kasvaneiden hampaiden lyhentäminen tarpeeksi ajoissa (eli jos degu ei vielä ole liiaksi heikentynyt) voi auttaa... En tiedä, jotenkin tuntuu että degut itse tietävät jonkin asian olevan pielessä ja vaan lopettavat syömisen. Kaikilta eläinlääkäreiltä voi apua kysyä mutta harvoilla on kokemusta juuri deguista.
Jos degullasi on joku hätänä niin kysy apua ajoissa. Toivon kovasti että saatte avun <3