Pips on uros, syntynyt toukokuussa 2015
Tässä Pips oli 7:n viikon ikäisenä |
Äitinä en oikein tykkää siitä, että Pips juoksee vapaana tyttären huoneessa. Syy on tietysti se, että papanoita, vaikkakin vähän, on siellä täällä lattialla.
Pips asuu laumassa viihtyville deguille siis epätavalliseen tapaan, eli yksin häkissään.
Se viihtyy yksin vain, kunhan se saa olla paljon vapaana 🙄Taustana kerrottakoon, että Pipsin veli Indy kuoli yllättäen talvella vain 8kk:n ikäisenä. Nuoria veljeksiä, Pipsiä ja Indyä, yritettiin yhdistää vanhempien uros-degujen kanssa. Tarkoitus oli, että kaikki neljä olisivat voineet asua laumassa, samassa, suuressa häkissä.
Pips, Remupetterimme, ei kuitenkaan halunnut kunnioittaa vanhempia, eikä laumanjohtaja Ricoa.
Indy oli sosiaalinen ja tuli toimeen vanhempien, vuonna 2012 syntyneiden Ricon ja Bamboon kanssa, mutta Pips ei. Nuoret degut, Indy ja Pips oli siirrettävä omaan häkkiinsä.
Indyn poismenon jälkeen Pips seikkailee yksin. Häkkinsä virikkeistä (kiipeily kepit, oksat, juoksupyörä) huolimatta se ei tunnu viihtyvän häkissään kovinkaan hyvin.
![]() |
"Ovi on auki, täältähän voi vaikka karata" (Kuvasta näkee, että papanoita ja siivoamista on) |
![]() |
Tässä juoksupyörässä mahtuu häntäkin suorana mukaan |
Rico, isomman häkin asukas |
Pips on keväällä 2020 melkein 5-vuotias ja tällä hetkellä viimeinen elossa oleva alkuperäisistä degumme. (On elossa yhä 2021/6)
Pips on muuttanut tyttäreni kanssa kolme kertaa ja kestänyt muuttotouhunkin hyvin. Pips on kova touhuamaan ja tuntuu viihtyvän edelleenkin hyvin yksin. Pipsilla on hyvä kunto ja juoksupyöräkin pyörii ahkerasti.
Pips 2015 - 2023
Itsenäinen ja puuhakas Pips eli yllättävän pitkään. Se eli lähes9 vuotiaaksi.
Kun sen voimat alkoivat ehtyä se taisi tietää että sen elämän on aika päättyä. Pips vetäytyi pesäänsä, ei välittänyt enää syödä, eikä juoda, nukkui ja tuhisi vain.
Vaikka degut ovat yleisesti öyeläimiä, ne rakastavat silti herkkää auringonvaloa. Oli kaunis kevät aamu ja aurinko loi valoaan ikkunalaudalle.
Pips ei tullut enää pesästään. Tyttäreni nosti kuitenkin Pipsin pesän häkistä, asetti pesän ikkunalaudalle ja näytti Pipsille lämmintä auringon valoa. Niinhän siinä kävi, että Pips, vähäisillä voimillaan, työnsi päänsä ulos pesästään ja nuuhki auringon suuntaan. Se oli pesän oven suuaukossa hetken ja näytti rauhalliselta. Hetken päästä se meni takaisin pesäänsä.
Tyttäreni asetti pesän takaisin Pipsin häkkiin. Seuraavana aamuna Pips ei enää liikkunut, se oli rauhassa nukkunut pois yön aikana. Tyttäreni oli iloinen, että hän oli saattanut näyttää Pipsille auringon säteet vielä tuon viimeisen kerran <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kivat kommentit ovat aina tervetulleita :)