Degu lemmikkinä - Näin meillä

Ensimmäiset kaksi degua muuttivat meille syksyllä 2012

Kuvan degulla on ikää noin 8 viikkoa

Degu-blogi kertoo degun hankinnasta, degujen tavoista ja niiden kanssa elämisestä.  Kokemuksia on karttunut monelta vuodelta, on paljon iloja, mutta myös suruja.

Nämä kokemukset ja tarinat meiltä.

Degujen hankinta, eli mistä kaikki alkoi - tarina lyhyesti

Teini-ikäinen tyttäreni oli lukenut paljon deguista. Hän oli kovin ihastunut noihin veikeisiin otuksiin. Hän halusi hankkia pari degua. Minä, äiti en ihastunut ideasta enkä antanut lupaa degujen hankintaan. Olin kuullut kaikenlaista joten... Ei, ei deguja meille! 

Osallistuvana äitinä lähdin kuitenkin lemmikkieläinliikkeeseen deguja katsomaan. Kivoiltahan nuo näyttivät ja myyjäkin kehui mm.niiden älykkyyttä ja sosiaalisuutta. Tutustuin asiaan vielä lisää ja... lopulta meille tuli kaksi pientä urosdegua.

Tyttären kanssa yhteinen asia ja innostus veivät mennessään. Halusin että deguilla olisi sitten hyvä olla meillä, virikkeellinen ympäristö ja pysyisivät terveinä. Suunnittelin ja rakensin deguille häkin yhdessä tyttäreni kanssa. Rakentaminen oli todella mukavaa ja yhteistyömme tuloksena syntyi toimiva ja tilava häkki. (Häkki 1)

Degut ovat sosiaalisia eläimiä, joten syntyi ajatus ottaa pari degua lisää. Tyttäreni tutustui yhdistämismahdollisuuksiin ja kokemuksiin eri ikäisten degujen yhdistämisestä, oli onnistumisia ja epäonnistumisia.

Uskoimme yhdistämisen onnistuvan ja kohta meille tuli kaksi nuorta urosdegua lisää...

 Yhdistäminen ei kuitenkaan onnistunut. Riitaa tuli, oli ikävää katsella kun johtajan paikasta riideltiin. Lopulta uusille deguille rakennettiin ihan oma häkki. (Häkki 2)

Älykkäinä eläiminä degut tarvitsevat puuhaa ja virikkeitä. Ne ovat vikkeliä kiipeämään ja juoksemaan.

Juoksupyörä, erilaiset mökit, kuivatut puunoksat ja kepit ovat degujen puuhailua ja kiipeilyä varten. Kuiva heinä on deguille niin syötäväksi kuin myös möyhittäväksi... Virikkeitä deguille on hauska ideoida ja keksiä.

Degut viihtyivät hyvin, kun niiden häkit olivat rinnakkain. Ne näkivät ja kuulivat toisensa.

Niillä oli näin seuraa toisistaan vaikka eivät samassa häkissä olleetkaan.

Toinen uusista, nuorista deguista kuoli yllättävän pian. Se vain lakkasi syömästä, herkutkaan eivät kelvanneet, emme voineet mitään. Nuorista deguista Pips jäi siis yksin häkkiinsä asumaan. 

Pelkäsimme sen jälkeen kuinka Pipsin käy. Pips kuitenkin pärjää hyvin yksinkin. Se on aikamoinen juoksupyörässä juoksija ja touhukas muutenkin.

 

(LIsäys helmikuussa 2021 -Pips onkin elossa vielä 2021, on noin 6 vuotta ja elää omassa häkissään. Vauhti on hieman laantunut mutta muuten voi hyvin.)

Vanhemmat degut Bamboo ja Rico tulivat aina hyvin toimeen keskenään. Bamboo kuoli vuonna 2018 ja oli kuollessaan noin kuusi vuotias. Rico eli hieman yli seitsemän vuotiaaksi ja kuoli 2019.

Rico oli sitkeä ja hyvä lauman johtaja. Se oli pirteä lähes viime päiviinsä asti. Kuva alla.

Rico haudattiin talomme puutarhaan, muiden pienlemmikkiemme joukkoon,  koreanonnenpensaan alle. Vanhoista deguistamme on yhä jäljellä villikkomme Pips <3 (elää vielä 17.8.2021)