"Remupetterimme" Pips, 9kk, nyt Indin kuoleman jälkeen...

Taustaa näistä kahdesta nuoresta degustamme

Kun tyttäreni sai kaksi nuorta uros-degua 2015 heinäkuun alussa, olivat ne vain kuuden viikon ikäisiä, suloisia pikku-deguja. :)

Uusien degujen sijoittaminen "vanhojen", noin kolme vuotiaiden degujen kanssa, tulisi jo ennakko tietojen mukaan olemaan vaikeata, mutta jotkut olivat yhdistämisessä onnistuneetkin.
Minua äitinä pelotti, että "Jos ne eivät sopeudukaan...."  Huh!
Tyttäreni tutki kuitenkin asiaa yhdistämisestä ahkerasti. Hän uskoi siinä onnistuvansa.

Minä, äiti siis ostin toukokuussa, lähes tyttäreni syntymäpäivänä syntyneet, degu-pojat tyttärelleni syntymäpäivälahjaksi.  Nii..iin... näin se menee... ;)

Uudet degu-pojat tulivat alkutotuttelun jälkeen hyvin toimeen kahden n.3 vuoden ikäisen uros-degumme kanssa. Ne asuivat lähes pari kuukautta samassa häkissä koko porukka...

Kunnes erimielisyydet ja tappeleminen alkoi... 

Nuoret degut alkoivat ilmeisesti tulla sukukypsiksi ja hakivat paikkaansa laumassa. Sopuisa Indi sopeutui, mutta Pips ei.

Pips ihmettelee outoa valokuvaajaa :)

Yksi mielipaikoista.
Tästäkin nurkasta näkyy hyvin kaverien häkkiin.

Indi ja Pips sijoitettiin viereen toiseen häkkiin. Häkistä degut näkivät toisensa ja kuulivat naapuri-degujen äänet. Kaikki tuntui olevan ja menevän näin hienosti, kunnes Indi yllättäen lopetti syömisen, heikkeni ja kuoli. :(

Pips nyt yksin - totuttelua/ihmettelyä - meille kaikille

Pips jäi nyt häkkiinsä yksin ja oli levottoman oloinen. Se halusi aina karata, jyrsi häkin seinän ja lattian kulmaan reiän, josta onnistui karkaamaan. Se sotki häkin sisuksen, kaatoi aina ruokakupin ja mylläsi sisällön milloin minnekin.

Pips on vaan ihan mahdoton -siksi sanon sitä Remupetteriksi.

Pipsin kaatama ruoka-astia

"Ovi on auki! Täältähän voisi vaikka karata."
(Kuvasta näkee, että papanoita tulee,  siivoamista siis on...)

Pips karkaili ja juoksenteli tyttäreni huoneessa ja meni myös veljen huoneeseen. Sen mielipaikka oli sohvan alla ja sieltä sitä oli vaikea saada pois ja kiinni.

Pipsin häkki on pienempi kuin tuo toinen häkki, koska tyttäreni toivoi, että degut saadaan yhdistettyä -ajan kanssa.

Nyt vielä, kuitenkin, Remupetteri Pipsiä on koetettu useaan otteeseen sulauttaa kahden vanhemman degun kanssa, mutta se ei vaan onnistu. 
Pips kiusaa, haastaa riitaa (hassua sanoa deguista tällaista  :) ) ja on aiheuttanut toiselle vanhemmalle degulle ihovaurioita. Rico on aina ollut johtaja, hyvä sellainen, mutta se ei sovi Pipsille.

Jotta Pipsin aika ei tulisi pitkäksi  ;) ja se rauhoittuisi, saa se nyt joka päivä juosta tyttären huoneessa vapaana jonkin aikaa. Ensi päivinä se ei halunnut antaa ottaa itseään kiinni, mutta nyt se on tullut joskus jopa itse häkkiinsä takaisin. Remupetterikin oppii!  :)

Pari päivää sitten päätimme hankkia Pipsin häkkiin juoksupyörän. Se on Pipsin ihan oma.

Pipsin lelu, jossa häntäkin mahtuu suorana soirona perässä vipeltämään.

Hankalan malliseen häkkiin iso pyörä oli hieman hankala sijoittaa, mutta onneksi pyörä oli sellainen, että siitä sai tukijalan pois.  Juoksupyörä kiinnitettiin siis suoraan verkkoon. :)

Aika nopeasti Pips löysi pyörän ja juoksee siinä silloin tällöin hurjaa vauhtia. Pips on pyörän tulon jälkeen selvästi rauhoittunut, saa liikuntaa ja kulutettua ehtymätöntä energiaansa.  Tämä on mukavaa -meistäkin.  :)

Siivoamisen yhteydessä on ovi "suureen,ihmeelliseen maailmaan" auki.

On ihmeellistä miten tuollaisilla pienillä jyrsijöilläkin on kullakin ihan omanlaisensa luonne ja käyttäytyminen. Nehän ovat vain...  (hiiriä, rottia jne. ) Minä, äiti en kuitenkaan oikeasti enää ajattele deguista näin ;)

No niin... Pipsistä oli siis Indin kuoleman ja yksin jäämisen jälkeen tulossa varsinainen häirikkö.

Ostimme sillekin juoksupyörän ja saimme sen onneksi mahtumaan Remupetteri- häkkiin. Iso, umpinainen, muovinen juoksupyörä on Faunattaresta ja se on kuin taivaan lahja Pipsille ja MEILLE :)