Degu-pojat ovat olleet meillä nyt jo yli kaksi vuotta. Isossa kolmikerroksisessa häkissään, ne ovat puuhakkaita ja liikkuvaisia.
Degut ovat hieman hiljentäneet yöllistä ääntelyään ja sopeutuneet tyttäremme huoneessa asumiseen ja tyttären aikatauluihin. Elävät sulassa sovussa, kukaan ei enää häiritse ketään. :)
Ai niin... kun degut olivat olleet meillä noin 8kk, tuli kotiimme koiran pentu.
Pentu ihmetteli deguja kovasti. Se istui häkin vieressä, yritti kurkotella ja haistella niitä.
Nykyään aussiemme (synt.2013) tykkää deguista kovin. Koiraa ja deguja ei kuitenkaan voi jättää yhtä aikaa ja vartioimatta huoneeseen, koska koira haluaisi haistella niitä, eikä kestä sitä, jos degu tulee ihan kuonon eteen, mutta sitten pakenee ylös häkin verkkoa tai sisätikkaita yläkerrokseen.
Koira yrittää hypätä saadakseen degun kiinni ja häkin ovi antaa tietysti hieman periksi. Degut eivät koiraa pelkää, vaan tuntuvat, älykkäitä kun ovat, naruttavan koiraa juuri tällä lähelle menolla ja sitten karkuun juoksemalla :)
Jos degu karkaa, niin sitä on aika hankala saada kiinni. Onnistuu kyllä, koska olemme keksineet ihan oman tapamme houkutella degun ns. verkkoputkeen. Putki on tehty tiheäsilmäisestä kanaverkosta ja se työnnetään degun eteen ja houkutellaan degu "putkeen" josta se on helppo siirtää takaisin häkkiin.
Koiran ja degujen yhteiselämä sujuu hyvin, mutta vahtia näitä täytyy, jos/kun ovat samassa tilassa :)