Muutaman kuukauden ovat degut meillä olleet (14.12.2012)
ja tulleet todella rohkeiksi. Tyttäreni käsivarsilla, ylös niskaan ja toista käsivartta alas ne juoksevat pelottomasti ja ketterästi.
Olkapäällä ne istuvat kiltisti, kun tyttäreni niiden kanssa kotimme alakertaan ja keittiöön tulee. Itse en oikein pidä siitä, että hän tuo degut keittiöön, koska ne saattavat pelästyä ja karata, eijä olisi mukavaa niitä yrittää kiinni pitkin keittiötä. Onneksi ne eivät ole keittiöön koskaan karanneet.... vielä. :/
Ne ovat turhankin hyvin oppineet myös sen, että kun häkin ovet avataan, niin ne saattavat päästä "vapauteen" jos vain ovat tarpeeksi nopeita tulemaan ulos.
Niiden kanssa saa olla tarkkana, jotteivät ne karkaa. Kiinniottaminen ei ole ihan helppoa, jollei ole harjaantunut.
Jos joudun häkkiä siivoamaan tai ruokaa sinne lisäämään, niin annan kummallekin degulle Johanneksen leipäpuunpalan. Johanneksen leipäpuu on niiden herkkua ja ne syövät palansa kiltisti paikallaan, eivätkä edes yritä ulos häkistä.
Yleensä minä en häkkiä siivoa, tyttäreni hoitaa, lupauksensa mukaan, degunsa melko hyvin.
Degut ovat uteliaita ja kaikki, tavarat, liike, rapina ja äänet kiinnostavat niitä. Ne ovat suloisen veikeitä otuksia, joskin ne ovat koko ajan menossa, aivan kuin niillä olisi kujeet mielessä ja odottaisivat vaan tilaisuutta päästä kokemaan jotain uutta... ne ovat velmun näköisiä, kun katsoo niiden menemistä ja touhua.
Mahdollisen yö-ääntelyn saa melko hyvin kuriin, kun antaa niille illalla tekemistä, kunnolla jyrsimistä ja ruokaa. Ei tarvitse ainakaan ruoasta riidellä.
Kuivatut mustikan varvut tekevät myös hyvin kauppansa. :)
Nykyään nämä kaksi "vanhaa" uros-deguamme ovat jo noin kolme ja puoli (3 1/2v) vuotiaita. (12.2.2016)
Luettuani nyt noista alkuajoista, huomaan degujen kovasti rauhoittuneen. Tuo nuoruuden touhuilu ja meneminen näyttää olevan tapana myös jyrsijöiden maailmassa.
Uros-degumme ovat asuneet isossa häkissään ja viihtyvät siinä hienosti. Häkki on n. 150cm korkea ja leveä n. 120cm.
Kun sen tyttäreni kanssa rakensimme, niin olimme hyvin tietoisia degujen liikkuvasta ja toimeliaasta elämästä. Nämä degumme ovat sopuisia, toinen niistä halusi ja sai olla johtaja. Rico ja Bamboo ovat kaverukset, nukkuvat kylkikyljessä, touhuavat omiaan ja ovat mielestäni aika helppoja.
Juoksupyörä on kovassa käytössä, itse asiassa meillä on järjestyksessä jo toinen pyörä menossa. Juoksupyörä on degujen terveydelle ja energian kulutukselle aika välttämätön. Juoksupyörä pitää kunnossa, sekä mielen, että kropan.
On myös nähty mitä voi tapahtua, jos/kun juoksupyörää ei ole. (Päivitykseni 12.2.16 nuoresta uros-degusta Pipsistä, kaverinsa Indin kuoleman jälkeen... )
Halusin kirjoittaa tämän, koska nuoriin deguihin verrattuna nämä vanhemmat ovat selvästi rauhallisempia, vsympaattisempia ja kesympiäkin... ne oppivat luottamaan hoitajiinsa, tulevat helpommin syliin, ovat uteliaita ja veikeitä.
Aiemmin meillä oli marsuja ja tykkään niistä ihanista "möykyistä" vieläkin.
Marsut kuitenkin haisivat aika lailla ja virtsan haju oli kitkerä (ja se siivous, se siivous... )
Degujen haju
pysyy vähäisempänä, koska papanat ovat kuivia ja virtsaamista ei ole. kuivaruokavalion ja vähäisemmän juomisen takia, niin paljon.
Tosin olen huomannut, että jos/kun häkin siivoamisessa menee pitemmän aikaa, alkaa hajua tulla... ja tässä vaiheessa, minä, äiti astun taas kuvioon ja alan saarnan... :/
Voin suositella deguja, mutta niihin saattaa jäädä "koukkuun". Tarkoittaa sitä, että koska degut ovat laumaeläimiä, eivätkä tule toimeen yksin, niin niitä olisi heti oltava 2-4 kpl. Jos on kaksi, kuten meillä oli kaksi nuorta, joista toinen kuoli, tulee ongelmia... Meillä näin kävi Pipsin, 8kk kanssa, Pips jäi yksin kun veljensä Indi, 8kk kuoli.
Meillä on toisessa häkissä kuitenkin nuo kaksi vanhempaa degua, reilun kolmen vuoden ikäistä, (joiden nuoruusajasta tämän sivun tekstissä kerrotaan), joten Pips ei toivottavasti tunne oloaan ihan niin yksinäiseksi, koska kuulee muiden degujen ääniä lähellään.
Toivomme, että Pips ja "vanhat" degumme pysyvät terveinä ja saamme pitää ne vielä pitkään. Yksin jääneen kaveriksi ei oikein voi uutta tai uusia deguja ottaa... tästäkin on nyt kokemuksia. <3